Purjehdusta jo vuodesta 2004: Tankar

Tankarista Köpmanholmeniin 21.7.2019

Tankarissa saimme vinkin, että Köpmanholmen olisi vierailemisen arvoinen paikka matkalla Pietarsaareen, jonne aioimme joka tapauksessa mennä. Sinne siis. Tuuli oli heikkoa, joten päätimme mennä kohteeseen konevoimalla. Tunnin-puolitoista kuljimme siis Göteborgin genoalla, kunnes... kone sammui. Käynnistysyritykset eivät tuottaneet tulosta, joten oli valittava, jatketaanko matkaa purjeilla vai heitämmekö ankkurin veteen ja tilaamme hinausapua. Nopea tilanneanalyysi: lämmin ilma, heikko tuuli, pimeydestä ei pelkoa, ei mitään varsinaista hätää. Johtopäätös: jatkamme purjein. Väylä tosin oli paikoin kapea, mutta sitten vain oli vaihdettava halssia riittävän usein.

Vauhti oli 2-3 solmun luokkaa, mutta purjehtijahan on perillä heti, kun purjeet ovat ylhäällä! Lisäksi paikallinen saaristo oli meille jotain uutta, koska Perämerellä ei vastaavia näkymiä juuri ole.

Viiden-kuuden aikoihin pääsimme Köpmanholmenin äärelle. Vapaita laituripaikkoja ei näyttänyt olevan, joten purjehdimme laiturien ohi. Jotenkin laituriin olisi kuitenkin päästävä. Päätin, että yritiäme luovia väylää takaisin ja pyytää moottoriveneitä siirtymään sen verran, että Manjana mahtuisi myös. Kapealla väylällä luoviminen ei kuitenkaan onnistunut, ja päädyimme väylän viereen matalikkoon jumiin.

Olen ollut ennakkoluuloinen vesiskoottereita kohtaan - jos nyt koneita kohtaan voi olla epäluuloinen - mutta nyt saimme hinausapua kahdelta vesiskootterikuljattajalta, jotka hinasivat meidät irti matalikosta ja saattelivat laituriin. Kiitokset heille. Alla oleva kuva on otettu seuraavana päivänä, tilannekuvia emme valitettavasti ehtineet ottaa.

Kokkolan - Pietarsaaren alueen saaristolle näyttävät isot kivet olevan tyypillisiä - sama lienee tilanne Vaasan saaristossa. Ihmisen kokoiset kivet väylän ulkopuolella eivät ole ollenkaan harvinainen näky.