S/y Manjanan purjehdusmatkoja

Purjehdusmatkat v. 2024

Vene s/y Manjana

Purjehdusmatkat v. 2019

Siirtymä venetelakan laituriin 21.7.2024

Su-aamuna oli vielä parin kaapelinmitan siirttymä venetelakan laituriin. Venettä peruuttaessamme huomasimme, että kaasu-/vaihdekahva oli jumittunut. Olisikin ollut liian yksinkertaista että lyhyt siirtymä olisi sujunut ongelmitta. Onneksi tuulta ei ollut juurikaan, joten isommilta törmäyksiltä vältyttiin. Lopulta sain kahvan toimimaan ja pääsimme siirtymään telakan laituriin.

Purjehduskausi 2024

Legi 14: Krookka – Pori Reposaari (20.7.2024)

 

Lomapurjehduksemme alkoi lähestyä loppuaan. Edessä olisi vielä siirtymä Krookasta Reposaareen. Sää oli lämmin joten asu oli sen mukainen.

Reposaaren Marina Merilokin satamassa avasimme kuohujuoman, jota olimme tätä hetkeä varten säästelleet. Olimme matkanneet kolmen viikon aikana 328 mpk.

Reposaaressa oli vierasveneitä jo toistakymmentä, mutta vapaita paikkoja jäi kuitenkin muutamia.

Illan mittaan tapasimme vielä saksalaispariskunnan, johon olimme tutustuneet jo aiemmin Vaasassa ja Bergössä. Istuimme iltaa Merilokissa ja keskustelimme purjehduksesta ja muustakin. Heillä oli venepaikka Taalintehtaalla, ja olivat sieltä käsin käyneet jo Höga Kustenilla, josta sitten purjehtivat Vaasaan ja nyt etelään päin.

Ilta-aurinko toi mieleen jo pientä haikeutta. Huomenna olisi tämä lomapurjehdus ohi, vaikka toki olo oli helpottunutkin. Vuosien haave oli nyt toteutunut.

Siirtymä venetelakan laituriin 21.7.2024

Purjehduskausi 2024

Legi 13: Kiili – Merikarvia Krookka (19.7.2024)

Kiilistä lähdimme seuraavana aamuna kohti Merikarvian Krookkaa. Purjeetkin saatiin alkumatkasta auki ja vauhti oli 4,5 solmua, kuten loki kertoo.

Kivikkoiset olivat maisemat myös Merikarvian edustalla.

Krookkaan saavuimme hyvissä ajoin iltapäivällä. Siinä vaiheessa oli meidän lisäksemme vain yksi vierasvene. Illan mittaan veneitä tuli lisää.

Krookassa vierasveneet saavat viipyä 24 tuntia ilmaiseksi, ja käytössä ovat suihku, wc, septityhjennys sekä polttoainejakelu. Melkoinen kädenojennus kunnalta vierasveneilijöille. Merikarvia on kesämökkikunta, joten kaiketi kunnan päättäjät ovat laskeneet, että investointi kannattaa. Kesällä Merikarvian asukasluku yli kaksinkertaistuu.

Sataman vieressä on galleria Vanha Savu, entinen kalansavustamo. Esillä on mm. ruotsalaisen Petter Thoenin työ ”Lopultakin kotona”.

Paikallisten veneilijöiden laiturit ovat vierasvenesataman vieressä.

Legi 14: Krookka – Pori Reposaari (20.7.2024) 

Legi 12: Kristiinankaupunki – Kiili (18.7.2024)

Torstaiaamuna katselimme sääennustetta ja uskoimme, että ehtisimme ennen sadetta Kiiliin, Kristiinankaupungin Siipyyn kylään. Jonkin matkaa pääsimme taas purjeilla. Isopurjeen reivi osoittautui turhaksi, mutta kun yhden köyden reiviä ei veneessämme ole, mentiin reivatulla.

Juuri ennen poijuun kiinnittymistä alkoi kova sivutuuli sekä reipas vesikuuro. Muita veneitä ei ollut, joten laitoimme veneen kylkiparkkiin, vaikka kaiku näytti syvyydeksi 0,7 m. Eipä vene kyllä liikkunutkaan, ennen kuin menin keulaköyden kanssa laiturilla hieman kauemmaksi. Vene liikahti ja saimme peräköyden kiristettyä. Iltapäivällä viereemme tuli Uudestakaupungista yksi vene, myöhemmin illalla vielä yksi ruotsalaisvene.

 Kotiseutumuseon yhdessä rakennuksessa toimii kahvila-ravintola sekä näyttelytila. 

Saunan vieressä on hiekkauimaranta.

Iltaa kohden sää alkoi seljetä. Voiko auringonlaskukuviin kyllästyä?

Kiili - Merikarvia Krookka

Legi 11: Kaskinen – Kristiinankaupunki (15.7.2024)

Iltapäivällä lähdimme kohti Kristiinankaupunkia. Alla oleva kuva on Kaskisista. Tuuli oli taas kerran vastainen ja aallokkoa sen verran, ettei luoviminen innostanut. Göteborgin genoa sai taas töitä.

Matkaa kertyi vajaat 18 mpk. Perillä odotti auringonpaiste ja suihkulähde.

 Muitakin vierasveneitä oli tässä laiturissa. (Kaupungin vieraslaituri on vastarannalla.)

Vietimme Kristiinankaupungissa lopulta kolme yötä, kun emme halunneet sadepäivänä matkaa tehdä. Yhtenä päivänä laiturinaapuri tilasi paikalle sukeltajan, kun hänen veneensä peräsimestä kuului outoa ääntä. Me päätimme myös hyödyntää tämän sukeltajan palveluita. Pyysimme häntä tarkistamaan, näkyykö kölissä jälkiä tai ennen kaikkea: halkeamia.

Sukeltaja antoi huojentavan, toki odotetun, tiedon: kölin ala-etuosassa on tuore jälki, mutta merkkejä halkeamista tai vuodoista ei ole. Lyijykölillä on etunsa: se antaa periksi. Sukeltajan palveluille löytyi laiturilla kysyntää: kaikkiaan hän kävi tarkistamassa neljän purjeveneen pohjan. Yhden veneilijän lompakon hän kävi noutamassa laiturin viereltä meren pohjasta.

Pakollinen nähtävyys on Kissanpiiskaajankuja. Nimen etymologia jäi meille tuntemattomaksi, ja kissataloudessa asuvina emme nimen historiaa ehkä halua tietääkään.

 Liekö kiusattu katti ollut musta:

Sadepäivinä museot ovat hyvä tapa tutustua paikalliseen historiaan. Kristiinankaupungin museo toimii kahdessa eri rakennuksessa. Kaupungissa rakennetuista laivoista oli useita maalauksia.

Kristiinankaupungilla ja Raahella on paljon yhteistä: perustaja (Per Brahe) ja perustamisvuosi (1649). Sekä sukelluspuku:

 Toisessa museorakennuksessa toimi myös puuvenemuseo.

Myös venemoottoreita vuosien varrelta oli näytillä.

Legi 12: Kristiinankaupunki - Kiili

Legi 10: Storkors – Kaskinen (14.7.2024)

Su-aamupäivä oli aurinkoinen ja lämmin. Aamiaisen jälkeen lähdimme kohti Kaskisia. Välillä pääsimme purjehtimaankin, kun puuskissa sivutuuli nousi 14:ään m/s. Reivatuilla purjeilla ei Manjana moisesta hätkähtänyt. Iltapäivällä alkoi sataa ja tuuli heikkeni niin, että siirryimme koneajoon.

Kokonaan uusi matkapurjehduskokemus meille oli se, kun näkyvyys laskee 200 metriin, ja tietysti kapealla väylällä, jossa jykevät kivet lötköttelevät lateraaliviittojen vieressä. Laskimme nopeutta alla 3 solmuun ja tähystimme tehostetusti. Kovin sade ei kuitenkaan kestänyt kauaa ja näkyvyys parani.

Olimme jo etukäteen sopineet, että olisimme tulevan yön ”sisätilamajoituksessa”, ja Sininen Hetki B & B:ltä löysimme sopivan majoituksen. Saimmepa katsoa jalkapallon EM-kisojen loppuottelun oikeasta telkkarista, kun tähän asti kisoja oli seurattu tabletilta.

 Ruuhkaa ei vierasvenesatamassa ollut.  

Mielenkiintoinen kohtaaminen meillä oli Kaskisissakin. Vierasvenesatamaan saapui autolla kaksi miestä – muistaakseni Vaasasta – jotka olivat eläkeajan elämäntehtäväkseen ottaneet vierailla kaikissa niissä Suomen kunnissa, joissa vierailu onnistuu yhden päivän aikana, edestakaisella automatkalla. Tänään oli siis vuorossa reitti Vaasa – Kaskinen – Vaasa. Olivat kuulemma kuntatutkija Timo Arollekin soittaneet näiden kunta-asioiden tiimoilta.  

Sininen hetki B & B:n aamiainen tarjoiltiin Bladhin talossa, joka satamavahdin mukaan on ”parinsadan metrin” päässä B & B-rakennuksesta. Oikea välimatka oli kuitenkin 750 m. Eipä haitannut, pilvipoutaisessa säässä oli leppoisaa kävellä. Aamiainen oli herkullinen ja miljöö hieno.

Legi 11: Legi 11: Kaskinen - Kristiinankaupunki